Tämä taivaallinen Lego -supersetti lienee jokaisen 70 -luvulla syntyneen poikalapsen päiväuni kummitellen muistojen syövereissä jossain Commodore 64:n alkuaikojen ja Ritari Ässän seikkailujen välimaastossa, kimallellen He-Man ja Zoids -hyllyjen välissä neonvärien tuikkeessa leluosaston kunniapaikalla Peukaloisten Retkien tunnarin pauhatessa taustalla niin että korvista veri valuu.
Itse ainakin kuolasin tätä Lego -osaston ylähyllyllä kuudensadan metrin korkeudessa kaukaisena häämöttänyttä jättimäistä kunigassettiä ja toivoin että jonakin jouluna tämä päiväuni putkahtaisi pukinkontista lahjaksi ja saisin rakentaa tämän onnellisuuden kulminoituman omin pikku nakkisormin valmiiksi ja leikkiä sillä ikuisesti. Nykyaikana vastaavan mittaluokan haave olisi varmaan joku oma Delorean tai K.I.T.T. -replica.
Tämä Legosetti oli niin kallis että kovin harvan vanhemmat tätä raaskivat kusipääpennuilleen ostaa, tässä omassanikin on paketin kannessa vielä hintalappu jäljellä jossa komeilee 374 mk mikä oli tuohon aikaan järkyttävän iso tuppo seteleita. Kyllähän se pukki lopulta heltyikin kun tarpeeksi sille jaksoin toivelistaa kirjoitella, melkoisella viiveellä tämä laatikko putkahti...
...Nimittäin lähes kolmekymmentä vuotta myöhemmin, vanhana karvaisena läskinä, kyllästyin odottamiseen ja korjasin tilanteen itse. Pitkällisen metsästämisen jälkeen sain hankittua tämän päiväunieni lelupaketin itselleni käytettynä, muistaakseni jostain keskieuroopasta ebayn kautta. Setti oli käytetty mutta täydellinen ja maksoi varmaan samanverran kuin aikanaan uutena suomessa; Pyysin maksuviestissäni myyjää purkamaan kotteron ja lyömään palaset kannen alle laatikkoonsa.
Parin viikon odottelun jälkeen sitten kääräisin viime tingassa saapuneen lootan suoraan postipaketin päälle liimailemallani lahjapaperilla pakettiin ja kirjoitin päälle isolla sydämenmuotoiseen tarran oman nimeni. Se oli kaikkien aikojen joulu, kylläpä siinä saatana kestikin odotellessa.
Tämä vehje saa jotenkin vieläkin niskakarvat pystyyn joka kerta kun tämän näkee. Onhan se kaiken lisäksi vallan miellyttävä kasattava sympaattisessa vanhanaikaisuudessaan. Aikanaanhan tämä oli suorastaan mullistavan edistynyttä legotekniikka, nyt monet ratkaisut lähinnä huvittavat kuten esimerkiksi nuo suhteettoman suuret tulpanjohdot taikka ohjauksen toteutus oman aikakautensa kömpelöillä basic -legopalasilla.
Lego Technic Car Chassis 8860 vuodelta 1980:
- Sisältää 668 uljasta technic -palikkaa.
- Lähes puolimetrinen järkäle (pituus 46 cm, leveys 20 cm)
- Maailman upein laatikko minkä sisälle tekisi mieli muuttaa asumaan.
- Kääntyvät eturenkaat kun rattia murjoo.
- Jakkarat säätyvät pituussuunnassa eripituisille kuskeille, passelit penkit lenkkimakkarasta tavalliseen nakkimakkaraan.
- Selkänojaakin saa säätää, jos väsyttää niin vaikka makuuasentoon; Tai pelehtimistä varten.
- Kaksi vaihdetta: Kovaa ja saatanan kovaa - Vaihekeppi toimii ja kuuluu hintaan.
- Neljä neliskanttista sylinteriä missä männät vatkaavat autoa tuupatessa, toki kummallakin vaihteella eri tahtia.
- Takajousitus, camberkulma säätyilee sitä mukaa kun jousitus jousittaa - Mahtaa olla talvikeleillä livakka ajeltava.
- Pyörivä syylärin ropeli.
- Virranjakaja ja keltaiset pako ööh... suuttimet?
Onhan tämän oltava legendaarisin lelu mitä ikinä on valmistettu, ainaskin tällaisen kolmevitosen ikilapsen mielestä. Tämä oikea fyysinen rakennussarja päihittää kaikki maailman videopelit ja elektroniikkapelit mennen tullen. Tätä nykyä mulle on näitä settejä siunaantunut parikin kappaletta, toinen mahdollisesti lähtee myyntiin lähiaikoina.
Kandee siis tsekkailla huuto.nettiä jos sattuu kiinnostamaan tällaisen harvinaisuuden hankkiminen omien lapsuudenhaaveiden toteuttamiseksi - Muistaessani kyllä toitotan asiasta täälläkin blogissani. Kyseessä 100% täydellinen (kuvan) yksilö alkuperäisessä laatikossaan, ainoastaan ohjekirja puuttuu minkä löytää kyllä helposti vaikka www.brickinstructions.comista TÄMÄN linkin takaa. Paras lelu ikinä.
©1980 LEGO Group.
Onko auto vielä kaupan?
VastaaPoista