keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Rullaluistincowboy.

Jou Eidrian, I did it! Kevään ekat rullaluistelulenkit nyitty menemään, ihka ensimmäisellä kerralla jaksoin idiootinraivolla hoiperrella kylmiltään risat 15 km vaikka välillä tuntuikin että rullat leikkaavat tämän ruhon alla pyöriessään kiinni ja kumijalkani irtoavat tärinässä katkipoikki irti perseestä niin että pelkkä puolikas yksikätinen tumppi lentää ilmojen halki ulahtaen pyörätieltä katuojaan kurnuttamaan.

Toisella lenkilläni luukutinkin sitten pysähtymättä putkeen täysillä jo ilmiömäiset 21,16 km! Mitenköhän helvetissä, eikkait tuon pitäisi olla enää fyysisesti mahollista näillä spekseillä mitkä tähän satakiloiseen ja lähes yhtä lyhyeen runkooni ovat siunaantuneet? On kuin maustepippurikourallisen päälle pystyyn tökätty lenkkimakkara sätkiytyisi talon ympäri itekseen ja tulisi perille haarukka perseessä sopivasti grillattuna sinappiin ja ketsuppiin topattuna.

Pitäis varmaan jonakin herran vuonna huoltaa nuita luistimiakin, laakeritkin on varmaan voideltu viimeksi toissakesänä koiranpaskapötkäleillä vahingossa ripulilammessa luisteltuani. Kalliit 12 € luistimet menevät vielä ennenaikaisesti pilalle…



Onkos se muuten nykyään niin että miehet haluavat ihan omaehtoisesti pitää jalassaan semmoisia kiilteleviä, hikisiä perseitään (liian) piukasti nuolevia trikoita ihmisten ilmoilla mutjahdellessaan? Eihän tuolla kellään urospuolisella lenkkeilijällä tainnut olla 15 km:n matkan aikana normaaleja housuja jalassaan - Johan nyt on saatana?

Onko niin että nämä urbaanilegolakset tuijottavat meikäläistä nenänvarttaan pitkin tuolla lenkkipoluillaan virnuillen että siinäpä on lihava Marty McFly sujahtanut aikakoneellaan suoraan 90 –luvulta nykyaikaan luistelemaan, jumalauta lykkii menemään kirpparisalomoneillaan jalassaan prekambrisen ajanjakson kolmiraita-adidaksen verryittelyhousut - Mistäs helvetin museosta se nuo on kaivanut!?! Ihme dinosaurus, säädämpä 37 -tuumaisesta lenkille mukaan ottamastani aipädistä suomireggaen täysille ja imen nämä trikoot vielä syvemmälle ammottavana horottavaan persevakooni niin että tämä visio polttaa jokaisen ohikulkijan verkkokalvoon pysyvästi tämän yli äyräidensä lainehtivan karvojen kanjonin, kuvastuksen joka ei häviä näkökentästä koskaan – Edes nukkuessa.


©1989 Warner Bros.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti